Tammikuussa on päästy muutaman kerran nauttimaan laitumella hangessa ajamisesta ja tietkin ovat olleet ajoittain ajokunnossa. Sami ja Tessa liikkuuvat tottuneesti tiellä myös pimeällä, joka ei kyllä meidän peltoaukealla ole oikeata pimeää. Tiellä ja laitumella näkee pimeälläkin ajaa, kun laskettelurinteen ja lähellä sijaitsevan perävaunuparkin valot valaisevat lumisen maiseman. Vaunu ja poni on koristeltu heijastinnauhoilla ja kuskille otsalamppu. Kunhan pohjat on kunnossa, niin talvitreenaaminen on siis kiinni asenteesta ja mielikuvituksesta. Kun kouluajoa ei juurikaan voi tehdä, niin pidetään ponit muuten kunnossa ja hyvällä mielellä.





Tomaksen maajoukkuvalmennus jäi Samilla väliin, kun arkivalmennuksiin ei aina onnistu saamaan töistä vapaata. Sen sijaan Tessa pääsi peruutuspaikalta mukaan Benin maajoukkuvalmennukseen. Kaksi päivää ja neljä ajoa Ypäjällä teki Tessalle hyvää. Valjastukset vieraalla pihalla ja ajot uusissa maisemissa ja maneesissa ovat hyvää harjoitusta nuorelle sähinkäiselle. Kahden päivän aikana ajoimme koulua, tarkkuutta ja maratonharjoituksen ja täytyy olla tyytyväinen Tessan suorituksiin. Lisäksi kuljetukset ja kaikki muukin sujui hienosti. Tessa on nyt virallisesti minun varaponi maajoukkuevalmennuksiin ja toivottavasti tällaisia keikkoja tulee sille lisää.

Yhteistyökuviot alkavat alkuvuodesta taas selviämään. Meillä on ilo kertoa, että Sami tulee jatkamaan Helsinki Horse Fairin kummiponina. Messuilla Sami nähdään kaikkina kolmena päivänä. Näytösten lisäksi Samilla on oma osasto, jonne voi tulla tutustumaan valjakkoajoon ja kuulemaan Samin ensi kauden suunnitelmia. Toivottavsti tavataan siellä.

Alkuvuoden isoihin juttuihin kuuluu yrittäjäksi ryhtyminen. Vuoden vaihteessa perustin itselleni toiminimen V-Equus, joka keskittyy valjakkoajovalmennukseen. Kyselyitä valmentamisesta tulee aina silloin tällöin ja nyt tuntui olevan sopiva hetki ottaa tämä askel. Lisää yrityksestäni ja sen toiminnasta voi lukea nettisivuilta. V-Equus löytyy myös facebookista, jossa päivitämme ajankohtaista toimintaamme.

Kaikilla poneilla oli tammikuussa hammashuolto. Tällä kertaa hampaiden kanssa päästiin perushuollolla ja suut näyttivät hyvältä. Hyvä niin, kun lukee samaan aikaan lehdistä keskustelua hevosten suuongelmista. Valjakkoajoa leimataan ajoittain keskusteluissa kovakätiseksi suusta repimiseksi, joka kyllä itseäni ihmetyttää. Kun kuskilla ei ole käytössä pohkeita eikä istuntaa, niin suu herkkyys on entistäkin tärkeämpää valjakkoajossa. Epäiliöiden olisi hyvä joskus päästä kokeilemaan viritettyä valjakkoponia. Voisi hämmästyttää, kuinka pienillä avuilla ja kevyellä tuntumalla ponit toimivat. Ja minä uskalla julkaista netissä kuvat ponin suusta. Kuinka moni kilparatsastaja tai ravikuski uskaltaa?