Aamu alkoi tarkkuusrataan tutustumisella. Jo ensimmäisellä kävelemisellä oli selvää, että rata on erittäin haastava ja poninopeus 260 m/min todennäköisesti kyseisellä radalla lähes mahdoton tehtävä. Kahden ensimmäisen päivän jäljiltä olimme johdossa ja meillä oli 16,15 pisteen ero seuraavaan, mutta tarkkuus ei ole ikinä ollut meidän vahvuusalue eli kaikki olisi mahdollista. Eniten kuitenkin jännitti edelleen Samin edellisenä päivänä korjattu etukenkä ja sen vaikutus liikkumiseen.
Rataan tutustumisen jälkeen seurailin taas Wilman ajot ja Wilma ajoi noviisiluokassa hienosti puhtaan radan ja nosti tällä suorituksella itsensä kokonaiskilpailun kakkoseksi. Sen jälkeen kävin huilaamassa ja palasin radan reunaan katsomaan niitä luokkia, jotka ajoivat kaikki samat portit meidän luokan kanssa. Helpommissa luokissa portit ovat vaan leveämmät ja tempot pienemmät. Oli hyvä päästä seuraamaan kuskien reittivalintoja muutamille eniten mietintää aiheuttaneille porteille ja samalla selvisi, että rata oli todella tiukasti mitattu. Muutama kuski veti todella vauhdikkaasti ja hyvillä teillä ja häkellyttävää oli havaita, että meidän luokassa pitäisi ajaa vielä noin 25 sekuntia nopeammin. Aika äkkiä selvisi, että ainoa järkevä taktiikka oli lähteä ajamaan heti alusta hyvää kovaa lyhyillä teillä ja tuloksen näkisi sitten maalissa. Varmistelu toisi varmasti vielä enemmän yliaikaa ja tän kauden tavoite meillä oli ollut ajaa hyvää kovaa kaikissa kilpailuissa alusta loppuun eli sillä mentäisiin tämäkin rata.
Kengityksen takia hiekkakentällä lähinnä kävelimme ja otin vain yhden pienen ravin, jotta varmistin Samin liikkuvan puhtaasti. Siirryimme nurmelle kävelemään ja pienen ravin jälkeen esitimme kahdeksikon stewardeille. Ihan voittaja fiilis oli jo siitä, kun lupa jatkaa kilpailua irtosi helposti. Muutama lisäys ja keilapari ja hyvällä fiiliksellä kohti rataa. Sami tuntui hyvältä ja luottavaisesti kohti lähtölinjaa. Onnistuimme ajamaan radan suunnitelman mukaan ja vain yhdessä kohdassa tuli muutama turha loikka, jotka myös kostautuivat pallon putoamisena. Maaliin tullessa ei ollut tuloksesta tietoa, mutta sen tiesin, että parhaamme olimme tehneet ja kauden läpi jatkunut hyvä vire tarkkuusradoilla kesti myös kauden päätöskisaan. Tuloksena oli yksi pudotus ja hieman yliaikaa, joka riitti tarkkuuden toiseen sijaan ja mestaruuden varmistamiseen!
Kahdeksan vuotta olen Samia laitellut ja aikoinaan laitoin tavoitteeksi, että ajaisin Samilla SM-kilpailuissa, kun se olisi kymmenen. Nyt se on kymmenen ja nämä olivat Samin viidennet SM-kilpailut, kolmas mitalli ja ensimmäinen kulta. Tuloksen takana on paljon työtä ja ihania ihmisiä,jotka ovat olleet mukana rakentamassa Samia. Kiitos heille kaikille! Ja oma tiimi näissäkin kisoissa oli ihan huippu! Hyvä tiimi mahdollistaa kuskille täyden keskittymisen kilpailemiseen! Kiitos Lauri, Anni ja Timo! Ja kiitos kisakumppaneille ja Loimihaalle hyvistä kisoista! Lasillinen kuohuvaa kaikille!