Yön läpi satoi vettä ja edessä oli siis kouluajoa sateen liukastamalla nurmella. Aamupäivä meni tiimimme junnukuski Wilman ja Bennu-ponin ajoa seuratessa ja maratonesteisiin tutustuessa. Sami kävi sillä aikaa aamukävelyllä ja huilasi karsinassa. Puolilta päivin oli tarkoitus luokkien välissä käydä kerran kävelemässä koulurata, mutta kisajärjestäjältä oli tainnut radan pidennys unohtua ja viime tingassa tehty rata ei antanut aikaa koko radan kävelyyn. Mutta oleellisimmat paikat tuli katsottua ja otettua rata haltuun. Tärkein ja helpottavin havainto oli, että peruutus tulisi alamäkeen.

Onni on hyvä henkilökunta! Se antaa mahdollisuuden vetää henkeä ennen kisasuoritusta. Maskottikoira kainaloon ja pitkäkseen hetkeksi. Sami valmistautui sillä aikaa suoritukseen jalat lämpimässä ja Annin letityksessä. Aamulla on laskettu tarkka aikataulu, missä vaiheessa valjastaminen aloitetaan ja aikataulu toimi jälleen hyvin. Alkukäynti alkoi ajallaan ja verryttely meni nappiin. Kun siirryimme hiekalta nurmelle, niin Sami tuntui edelleen vaarallisen hyvältä. Nurmikin oli hyvin kestänyt, kun vettä ei aamun jälkeen enää ollut satanut. Nurmella lähinnä käveltiin ja raviin siirryttiin juuri ennen radalle menoa, koska tällä kertaa lähteä sai radan puolelta. Kerran rata ympäri ja hyvällä fiiliksellä kohti omaa suoritusta. Yksi tahtirikko toiseen lisäykseen teki ehkä seuraavista lisäyksistä hieman varovaisia ja väistö oikealle lähti hieman takkuillen, mutta muuten virheetön suoritus ja mielenkiinnolla pisteitä odottamaan. Tuloksena oli jälleen kerran uusi ennätys, joka nyt kirjataan 39,31 vp eli 75,4 %. Huimaa! Tämä riitti kouluosuuden ylivoimaiseen voittoon! Kolmosella alkava tulos oli tarkoitus laittaa ensi vuoden tavoitteksi, mutta tästä on hyvä jatkaa.



Illalla kävelimme vielä esteitä ja ilta huipentui lokoisaan lillumiseen kylpytynnyrissä. Aika luksusta tällainen mahdollisuus kisapaikalla!