Nyt oli aika siirtyä konkreettisesti kohti kauden kilpailullista päätavoitetta eli SM-kilpailua Loimaalla. Tämänkin kilpailun, kuten kaikki muut tämän kauden kilpailut, olin jo keväällä päättänyt uhrata harjoittelulle, jos tarvetta kokeiluille tulevaa varten olisi. Ja ainahan jotain kokeiltavaa löytyy.

Yhden aikaan laitoimme nokan kohti Loimaata, jossa olimme puoli neljältä paikan päällä. Koska illan aikataulu oli tiukka, Sami oli poikkeuksellisesti hokitettu kotona valmiiksi. Tiedän, että on riski mennä vet checkiin hokit jalassa, mutta itse ajattelin sen niin, että jos Sami on epäpuhdas hokkien takia, niin sitten on myös parempi jättää kisa väliin ja hoitaa poni ajoissa kuntoon ennen seuraavaa kautta. Isompi riski tuossa oli kuljettaminen hokit jalassa, mutta Sami oli rauhallinen autossa ja pääsimme siis turvallisesti perille. Me pystytimme leiriä, kun Anni vei Samin kävelylle ja valmisteli sen vet check kuntoon.

Vet checkin hoidimme rutiinilla läpi ja heti sen jälkeen Sami valjastettiin ajoa varten. Viimeistelyt kisaan oli tehty totutulla tavalla. Viikonloppuna yksi tiukempi kouluajo ja alkuviikosta kevyempi palauttelu vaunuilta. Jaanus kävi hoitamassa lihakset ja nivelet vetreiksi ja Milja hoiti selästä keskiviikkona viimeiset virittelyt. Loimaalla ajoimme pitkän alkukäynnin ja vajaan vartin setin koulua, jossa tsekkasin, että hommat on kunnossa…harjoitusravia, väistöä, koottua, laukkaa, koottua ja lisättyä. Siinäpä se ja Sami tuntui olevan suorastaan vaarallisen kovassa vedossa! Ajon jälkeen oli vielä SM-kuskeille yhteinen taphtuma, joka oli mukava tapa aloittaa kilpailut.