Aamulla, kun menimme Messukeskukseen, niin karsinassa odotti Sami ”Hei, mä olen täällä!” ilmeellä. Juttelin muutaman sanan Essin kanssa karsinan edessä ja ihmettelin, miten Sami oli niin huomion kipeä. Hetken päästä syy sitten selvisi… Aino huomasi Samin karsinan edessä turkoosin heinäpussin. Siinä oli koskemattomana Samin aamuheinät! Indoornäytöksen alkuun oli vajaa kaksi tuntia eli enää niitä ei voisi antaa kokonaisuudessaan, jos aamulla oli jäänyt ruuat antamatta. Lähdin etsimään Harjun opiskelijoita, joiden vastuulla tallialue oli. Yön valvoneet tytöt oli jo päästetty nukkumaan, mutta puhelimitse selvisi, että Samin aamuheinät olivat jääneet antamatta. Ihmettelen kyllä, miten se oli edes mahdollista. Harjoittelemassahan opiskelijat olivat, mutta Samin ruokintatoive oli vielä illalla erikseen kirjoitettu vihkoon. Vielä enemmän ihmettelen sitä, miten Sami on voinut olla ruokintavaiheessa niin hiljaa, että sitä ei ole huomattu. Yleensä valmennuksissa ja kilpailuissa se nostaa hirveä metelin, jos lähikarsinoissa joku saa ruokaa ja hän jää ilman. Joka tapauksessa vahinko oli tapahtunut ja jotenkin se oli paikattava. Sami sai kilon verran heinää ja loput jätettiin annettavaksi Indoorin jälkeen.

Verryttelyssä Sami vaikutti hieman vahvalta, vaikka ajoimme nämä messut varmuuden vuoksi meidän koulukuolaimella. Edellisessä valmennuksessa oli hieman hallittavuuden kanssa ongelmia, emmekä halunneet ottaa riskejä yleisön edessä pienellä messukentällä. Radalla Sami oli kuitenkin vielä parempi kuin edellisenä päivänä, mutta niin olivat muutkin. Yleensä toisena päivänä ajat parantuvat ja meillä onnistui erityisesti esteosuus paremmin, mutta yksi tarkkuustötsä keilattiin nurin. Tuloksena oli neljässija ja hyvä fiilis suorituksesta. Indoorin voitti upeasti ajanut Tove Holmasto lipizzaoreillaan. Onnittelut!

Iltapäivällä Samilla oli vuorossa keikka näyttelyalueelle. Sami pääsi Shiatsuhierontaan malliponiksi. Bonuksena tähän kuului kuskin niskojen hieronta, jotta tietäisin, mitä ponille ollaan tekemässä. Sekä kuski että Sami nauttivat rentouttavasta hetkestä messuviikonlopun päätteeksi. Tätä voisi kokeilla toistekin.


Messujen päätteeksi kaksi opiskelijaa tuli juttelemaan kanssani. He tulivat pyytämään anteeksi aamuista mokaansa. Rohkeita tyttöjä, kun tulivat itse tunnustamaan ja ainakin he nyt tästä varmasti oppivat jotakin.

Taas on yhdet messut takana ja nyt voisi todeta homman menneen jo lähes rutiinilla. Sami on saanut ikää ja kokemusta lisää ja oleminen sen kanssa tällaisissa olosuhteissa on muuttunut helpommaksi. Myös tämän viikonlopun ruokintakokeilu ilmeisesti onnistui, koska Sami oli erittäin tyytyväisen ja levollisen oloinen koko viikonlopun. Tästä kerromme lisää jokus myöhemmin, mutta messuolosuhteista on hyvä ottaa kaikki mahdollinen hyöty irti tulevalle kilpailukaudelle. Haastavissa olosuhteissa on hyvä kokeilla erilaisia varusteita, säätöjä ja rutiineja. Kiitokset vielä Ainolle, joka vastasi Samin hoitamisesta ja hyvinvoinnista messujen ajan. Kiitokset myös koko omalle tiimille sekä kuskeille, jotka tulivat ajamaan messuille ja loistaville valjakkovapaaehtoisille, jotka mahdollistivat Indoornäytöksen järjestelyt. Toivottavasti ensi vuonna tavataan taas!