Aamun valjettua Liettuassa aloitimme ympäristöön tutustumisen. Sami pääsi kävelylle ja syömään kevään ensimmäiset vihreät ruohot. Itse kävin tutustumassa koulurataan, koska ensimmäistä kertaa ajaisin lyhyellä radalla, jossa on pitkän radan kirjaimet. Myös kouluohjelma oli itselleni uusi, niin käytin aamupäivän radalla ajettavia teitä etsien. Iltapäivällä oli vuorossa vetcheck, josta muodostuikin vauhdikas kokemus. Järjestäjän puolesta oli paikalla hommattu avustaja, jolla oli pitkä ajopiiska. Piiskan päähän oli vielä varmuuden vuoksi sidottu punaisia muoviriekaleita. Vaikka sanoin avustajalle, että en tarvitsisi juoksutukseen apua, hän päätti varmistaa, että Sami lähtee liikkeelle. Ja lähtihän se. Ei tainnut kuskin eikä ponin jalat osua maahan kertaakaan ennen kääntöpistettä ja takas tulimme melkein yhtä lujaa. Tuomaristo tykkäsi niin paljon, että pääsimme esittämään liikkeet uudelleen. Toisella yrityksellä herra piiskoineen sentään ymmärsi olla heilumatta ja onnistuimme esittämään myös ravia. Tarkastus meni läpi ja saimme luvan kilpailla. Vetcheckin jälkeen valjastimme Samin ja kävimme ajamassa verryttelyajot. Käytössä oli täysimittainen nurmikenttä valkoisine aitoineen ja huikeine maisemineen alas kylään. Sami oli energinen ja levollisin mielin jatkoimme valmistautumista kisaan. Illalla grillasimme leirissä ja nautimme keväästä.