Taas käytiin Ypäjällä valmentautumassa W-tyylillä eli Weronica Kwitekin opissa. Edellisen kerran jälkeen olin hankkinut Samille Weronican ehdottaman bitlifterin ja Tomaksen valmennuksessa sitä jo testailtiin. Nyt tarkistettiin säätöjä vielä uudelleen ja tuntuma ohjiin saatuun melko kivaksi. Lauantain ajossa Sami hieman ennakoi tehtäviä ja näytti onneksi siinä haastavan luonteensa myös Weronicalle. Saimme hyviä ohjeita tilanteiden ratkamiseen. Välillä on hyvä, että harjoituksissa ei ihan onnistu, niin ongelmat tulevat esille ja niitä voidaan yhdessä valmentajan kanssa työstää.


Sunnuntaina meillä oli ajoaika jo klo 8.15 eli heti aamusta pääsimme hommiin. Edellisen päivän opit oli sisäistetty ja Samikin malttoi odottaa kuskin ohjeita. Vielä kun kuski malttaisi luottaa, että poni tekee, minkä pyydetään, niin homma paranisi entisestään. Vaikka ei meno nytkään huonoa ollut. Ylälinja ja siirtymiset ovat parantuneet ja koottuun raviinkin on saatu keveyttä lisää. Lisäksi käynti ja ravin säätely ovat selkeästi kehittyneet viime kaudesta. Huimin kokemus oli kuitenkin yksi lisätty ravi. Se tunne, kun näkee, että liike lähtee kerralla ja täydellä teholla. Nyt ainakin tiedän, miltä lisätyn ravin kuuluu näyttää ja tuntua. Oli ehkä huikein lisäykseen lähtö Samilta kautta aikojen! Näillä fiiliksillä jaksaa taas treenata läpi pimeän ja kylmän.